Viidenpitäjän Ajo 24.5.2015

 

Porvoossa järjestettiin Porvoon Akilleksen kuntojaoston toimesta perinteinen Viiden Pitäjän Ajot. Kyseessä on pienimuotoinen kuntotapahtuma joka on normaalisti kerännyt paikalle 50-100 ajajaa. Matkavaihtoehtoina oli 30, 50 ja 90 km reitit joten valinnan varaa oli jokaisen makuun.

Viime vuonna paikalla oli minun lisäksi kolme muutakin ACT polkijaa ja saatiin polkea lähes 30 asteen helteessä, tänä vuonna ACT:tä edusti minä sekä Tommi ja sää oli huomattavasti vilpoisempi, joten irtolahkeille ja hihoille tuli käyttöä.

Klo. 9 tuli lähtökäsky ja näin polkijat lähtivät liikkeelle Akilleksen pyöräilijöiden vetäminä. Akilleksella oli hyvä edustus tapahtumassa ja heidän kuskeja näkyi ryhmässä enemmänkin. Vauhti oli maltillista alusta alkaen, viime vuonna ensimmäiset 10 kilometriä poljettiin 39 km/h keskarilla mutta nyt vauhti oli noin 33 km/h paikkeilla. Omasta mielestäni vauhti olisi voinut ehkä olla vähän kovempi alussa niin joukon koko olisi karsiutunut pienemmäksi. Pieni sadekuuro kasteli vähän ajajia ennen puoltaväliä mutta muuten sää oli ihan hieno.

Vauhti jatkui rauhallisena yli puolenvälin saakka, sitten vauhti vähän kiihtyi loppua kohden. Tommi kunnostautui vetotöissä ja oli aktiivisesti kärjessä vetämässä yhdessä Akilleksen ajajien kanssa. Minä olin päättänyt välttää vetotöitä ja nauttia enemmän joukon keskikohdalla peesailusta. Oma kuntoni ei ollut niin hyvä kuin viime vuonna joten nyt oli säästettävä voimia aina kun pystyi.

Ajo pääjoukossa oli rauhallista ja matka eteni mukavasti, ehtin jopa vaihtaa kuulumisia yhden ruotsinkielisen Akilleksen ajajan kanssa. Kun matkaa maaliin oli alle 20 km niin vauhti oli vähän kiihtynyt ja keskivauhti oli kivunnut 35 km/h tienoille. Veto oli kuitenkin tasaista mielestäni huomattavasti vähemmän kuntoa rasittava kuin viime vuonna. Tästä kertoi myös se että viime vuonna viimeisen kymmenen kilometrin kohdalla pääjoukko oli noin kuuden kuskin suuruinen mutta nyt ryhmässä oli ehkä noin 15-20 kuskia.

Kun matkaa oli jäljellä noin kuusi kilometriä niin rupesi näkymään pientä kirimistä ja kiihdyttelyä. Kaksi kilometriä maalista niin jäin vähän pääjoukosta kun jalat rupesi pienen iskun jälkeen hirttämään taas kiinni. Tommi oli vielä hienosti mukana pääjoukossa vaikka hänen jalat olivat alkaneet kramppailemaan.

Pääjoukon maaliintulo.

Tommi toi hienosti ACT:n värit pääjoukon mukana maaliin ja itse rullaillin maaliin noin minuutin hänen jälkeen. Oltiin molemmat tyytyväisiä tapahtumaan ja kaiken kaikkiaan ajo oli erittäin siistiä pääjoukossa. Olin positiivisesti iloinen siitä että kunto jatkaa paranemistaan, tänään maalissa mittari näytti keskivauhdiksi 35,1 km/h mikä on vain 0,6 km/h vähemmän kuin viime vuonna samassa tapahtumassa.

Vähän jo hymyilyttää kun maali näkyy.

Pientä sekoilua reitin osalta oli matkan aikana, ja muutamaan otteeseen tuli hämmennystä minne piti seuraavaksi kääntyä. Loppujen lopuksi aika vähän valittamisen aihetta ja tapahtumalla oli muutenkin rauhallinen luonne eikä virallista aikaa otettu. Reikiä oli paikoitellen tiessä mutta muuten reitti oli oikein hyvä ja tarjosi hienot näkymät Itä-Uudenmaan maisemissa.

Kuvia: Viidenpitäjän Ajot 2015

Keravan Kevätpolkaisu 17.5.2015

Vauhti paranee, sellaiset fiilikset olivat tämän vuoden Kevätpolkaisun jälkeen. Viime kaudella vauhti oli kohdillaan alkukesästä mutta loppua kohden vauhti hiipui, nyt ehkä on menossa toisinpäin… toivottavasti. Lämmin sää on aina sopinut minulle paremmin kuin kylmä joten ehkä siksi pyöräkin kulki kerrankin vähän paremmin.

Mutta jos kuitenkin aloitetaan tapahtuman kertaus ihan alusta, ennen loppufiiliksien läpikäymistä.

Aurinko paistoi ja nyt oli paras sää tähän asti tämän vuoden tapahtumien osalta. Voi sanoa että nyt oli ensimmäisen kerran sellainen tunnelma että olisi kunnon kevät, lähtöpaikalla tuli jopa ihan kuuma.

Matkana oli valittavana kaksi vaihtoehtoa, joko yksi kierros 48 km tai kaksi kierrosta jolloin matkaksi tulisi 96 km.

 Porukkaa oli mukavasti lähtöpaikalla, ja kuulemani mukaan aikaisimmat olivat tulleet jo klo 8.30-9 aikoihin, lähtö oli kuitenkin vasta klo 11.

ACT:stä oli myös hyvin tiimiläsiä paikalla vaikka osa ajoikin IBD Cycling:in väreissä.

Itsellä oli vähän vaikea arvioida ennen lähtöä mikä tulisi olemaan realistinen oma vauhti, kauden kaksi ensimmäistä ajoa Seutulassa sekä Nurmijärvellä olivat olleet pettymyksiä oman kunnon osalta.

Lähtöpaikalla oli kuitenkin rento tunnelma kun juttelin Aridanin, Antin, Katrin ja IBD:n väreissä ajelevan Anssin kanssa.

Klo 11 kajahti lähtölaukaus ja näin pyöräilijäletka lähti rauhallisesti matkaan. Normaalisti näissä kuntoajoissa vauhti on heti alussa painunut sinne 50 km/h tuntumaan mutta nyt meno oli todella rauhallista vaikka saattoajo oli jo loppunut. Ja rauhallisensa meno myös jatkui, vauhti oli ehkä noin 35-40 km/h.

Tie oli alkumatkasta isoa ja hyvänlaatuista. Kun alettiin polkemaan Pornaisista kohti Nikkilää niin tien kuntokin huononi ja matkan varrelle osui paikoitelleen todella pahoja kuoppia ja reikiä. Pääjoukossa vauhti oli kuitenkin noin 40 km/h ja pientä heilumista oli havaittavissa ryhmässä kun ajajat etsivät hyvää ajolinjaa läpi reikien. Yhtään kasaa ei sentään matkalle osunut.

Itse olin yllättynyt että pysyin vielä pääjoukossa, normaalisti viimeistään 20 km lähdöstä on tippunut kyydistä, nyt tosin on huomioitava että pääjoukon vauhti oli yllättävän hidasta eikä kunnon repimistä tullut esille.

Alkumatkasta itsellä ei ollut mitään ongelmia pysyä pääjoukon mukana, pikkuhiljaa matka kuitenkin alkoi vähän painamaan. Noin 40 km jälkeen käännyttiin alamäen jälkeen suoralla jossa iski vähän kovempi vastatuuli. Tästä seurasi se että itse tipuin hetkeksi pääjoukon kyydistä, onneksi kuitenkin pääjoukon vauhti ei ollut mitenkään kovaa joten yhden toisen pyöräilijän kanssa saatiin pääjoukko vielä ajettua kiinni.

Takaa-ajossa kuitenkin voimia tuhraantui ja itse jäin pääjoukon hännille roikkumaan kun saavuttiin Nikkilään. Paikka joukon hännillä ei todellakaan ole se ideallinen ja tiesin että olisi tärkeätä koittaa kiivetä vähän lähemmäksi kärkeä, mutta jalkaa siihen ei enää oikein ollut. Roikuin vähän matkaa vielä pääjoukon mukana mutta tiesin että varmaan viimeistään seuraavan kierroksen aikana tulisi tipahtaminen kyydistä.

Noin 44 km kohdalla sitten tuli se hetki kun mutkan jälkeen jaloissa ei enää riittänytkään voimaa repiä pientä rakoa kiinni. Tästä seuraasi sitten yksinajelua kun takana ei näkynyt ketään ja edessä pääjoukko karkasi hitaasti mutta varmasti aina vain kauemmaksi.

Pienen ylämäen jälkeen näin kuitenkin että pääjoukosta tippui yksi oranssipaitainen polkija kyydistä, päätin siis että hänet olisi ajettava kiinni että ei ihan yksin tarvitsisi polkea.

Toinen kierros alkoi ja lopulta alle kymmenen kilometrin kestäneen taka-ajon jälkeen sainkin hänet lopulta kiinni, samalla selvisi että hän oli kyllä jo aika puhki ja hän oli eestistä tullut Keravalle polkemaan.

Koska polkijakaverini oli jo niin väsynyt niin päävastuun vetotöistä lankesi minun kohdalle. Alku meninkin oikein mukavasti ja ero pääjoukkoon ei ollut kuin pari minuuttia. 48 km on kuitenkin pitkä matka ja vaikka välillä vaihdettiinkin vetovuoroja eestiläisen kanssa niin pikku hiljaa minunkin voimani alkoivat hiipua.

Toisen kierroksen alussa keskivauhti oli ollut vähän päälle 38 km/h mutta toisen kierroksen aikana keskivauhti tippui hurjaa vauhtia kun lopulta en itse jaksanut enää vetää kuin 32-33 vauhtia.

Kun meillä oli matkaa maaliin enää 16 km niin eestiläisen jalat olivat totaalisen tyhjät ja kramppasivat, joten hän tippui kyydistäni eikä pysynyt enää peesissä.

Ajelin siis jälleen yksin ja koitin pitää niin hyvää vauhtia kuin vaan jaksoin mutta meno rupesi olemaan aika tuskaista.

Matkalla kohti Nikkilää iski taas vastatuuli mikä tässä vaiheessa oli jo myrkkyä jo muutenkin väsyneille jaloilleni. Takaa ilmestyi kuitenkin isompi porukka joten päätin hiljentää ja antaa heidän ajaa itseni kiinni. Isossa ryhmässä meno olisi kuitenkin nopeampaa kuin yksin tarpominen.

Ryhmän vauhti vaan oli vähän pettymys itselleni, tuntui että ryhmän vauhti oli noin 30-33 luokkaa, joten Nikkilän kohdalla riuhtaisin itseni kärkeen katsoakseni josko ryhmästä olisi tullut joku mukaan vähän kovempaan vauhtiin, näin ei kuitenkaan käynyt joten palasin nöyrästi takaisin ryhmään.

Liityin sitten ryhmän telaketjuvetoon ja huomasin että ACT:n Katrikin oli ryhmässä mukana. Meno ryhmässä eteni rauhallisesti kohti maalia vaikka välillä vauhti tuntuikin kiihtyvän telaketjussa. Viimeiset kilometrit tultiin kuitenkin kilttiä vauhtia jotta kaikki pysyisivät mukana, ja ajattelin että toivottavasti ei ihan lopussa synny mitään turhaa loppukiri kamppailua, jos sellainen kuitenkin tulisi niin varmasti itse kyllä vastaisin siihen.

Alle kilometri maalista sitten jotain polkijoita lähtikin nousemaan kohti kärkeä mutta jämähtivät siihen keulan kohdalle ja se tuntui luovat pientä sekoilua ja kiroilua ryhmässä. Vasta aivan lopussa sitten nämä polkijat pääsivät siitä matkaan ja irti ryhmästä, kun nyt näytti että muutkin ryhmästä lähtivät kiihdyttämään niin lähdin sitten minäkin kirimään loppumäkeä ylöspäin. Ajattelin että jos ryhmässä nyt kolaroidaan niin ainakaan en itse ole enää siellä. Joku naispolkija painui ensimmäisenä maalimäkeä ylös ja muutama muu polkija hänen perässään. Ohitin nämä muut mutta ensimmäisenä ajaneella naispolkijalla näytti olevan sen verran virtaa vielä että häntä en enää saanut kiinni, luovutin sitten suosiolla ja keskityin vilkuttelemaan kun takaa tulijatkin olivat jo jääneet sen verran jälkeen.

Maalissa oma mittarini näytti matkaksi 95,6 km ja ajaksi 2:46:07, keskivauhdin ollessa 34,6 km/h, aika raju tiputus siis ensimmäisen kierroksen 38 keskivauhdista.

Katselin kotona sitten tuloksia viime vuodelta ja silloin matka oli vähän lyhyempi ja keskivauhti oli ollut itsellä 34,9 km/h mutta silloin sattui se ikävä kameran putoaminen joka pilasi koko ajon.

Joten vielä olin aika kaukana viime kesän kunnosta ja vauhdista mutta positiivista oli että nyt vauhti oli ainakin lähempänä viime vuotta kuin kauden aikaisemmissa tapahtumissa.

Vielä on paljon parannettavaa mutta toivon mukaan kunto ja vauhti jatkaisi tästä kasvamistaan, ainakin ensimmäisen kierroksen aikana oli hyvä fiilis ja jos toisella kierroksella olisi ollut muutama muu polkija mukana tekemässä vetohommia niin varmaan vauhti olisi voinut hyvin olla siellä 35-37 km/h tuntumassa.

Hienosti oli järjestelyt taas hoidettu Keravalla ja oikeastaan ainoa valittamisen aihe oli tien huono kunto tietyillä pätkillä. Näistä johtuen rengasrikkoja näkyi lopussa aika paljon, mutta kaiken kaikkiaan fiilikset olivat kyllä positiivisuuden puolella.  

Seuraavaksi olisikin sitten vuorossa Viiden Pitäjän Ajot Porvoossa jossa toivon mukaan tapahtuisi taas edistymistä ja ehkä sitä vauhtia rupeaisi pikkuhiljaa löytymään.

Lisää kuvia tapahtumasta.
Tulokset löytyy tapahtuman kotisivuilta

Nurmijärvi Ajo 9.5.2015

 

Kauden toinen pyöräilytapahtuma minun osalta oli edessä kuin oli vuorossa Hyvinkään Pyöräilijöiden eli Hypy:n järjestämä Nurmijärvi Ajo Rajamäellä. Kyseessä oli jo perinteeksi muodostunut Nurmijärvi Superday, eli samana päivänä oli kolme eri tapahtumaa.

Maastopyöräilyä edusti Nurmijärvi MTB ajo, jossa matkoina oli valittavana minimaraton 10 km, puolikasmatka 26 km sekä täysmatka 49 km.

Maastokisan lisäksi maantiellä oli kaksi eri tapahtumaa, virallinen lisenssikilpailu Nurmijärvi GP sekä lisenssivapaa Nurmijärvi Ajo.

Nurmijärvi GP:ssä oli sarjasta riippuen matkana 168 km jonka Elite-sarjalaiset polkivat, tai 84 km matka jonka kilpasarjalaiset sekä osa master-lähdöistä ajoivat. Viimeinen matka oli pituudeltaan 42 km jonka ajoivat loput miesten ja naisten master-sarjoista. .

Nurmijärvi Ajon lisenssivapaat kuskit polkivat joko 84 km tai 42 km reitin.  Minä kun en ole tälle kaudelle hankkinut lisenssiä niin osallistuin lisenssivapaaseen lähtöön ja 84 km matkalle. Kuntotaso ei kyllä tällä hetkellä riitä edes kilpasarjan vauhtiin joten harrastelähdön taso on aivan riittävä.

Edellisenä päivänä alkaneet mahavaivat tekivät olon tukalaksi jo ennen kuin kisa oli edes päässyt käyntiin. Onneksi olo oli vähän helpottanut edellisestä päivästä, muuten ei olisi polkemisesta tullut mitään. Olo oli tänään parempi mutta aivan kunnossa en vieläkään kuitenkaan ollut, vaikka oli vähän voimaton olo niin päätin silti lähteä matkaan.

Alkumatka meni ihan hyvin ja innostuin myös vetohommiin, näin jälkikäteen ajateltuna voi sanoa että ehkä olisi ollut viisaampaa pysytellä perällä. Mutta ryhmä oli vielä sen verran suuri ja polkijoiden taso oli niin laidasta laitaan että ajattelin että ryhmä tulee varmasti menemään poikki enkä halua silloin olla häntäpäässä mistä joutuisi kirimään kärkeä kiinni.

Ryhmän vauhti oli aika rauhallista, noin 33-37 km/h, välillä ryhmän vauhti kiihtyi päällä 40. Tuuli oli kyllä mielestäni todella kova mikä teki reitistä haastavamman kuin viime vuonna. Tuuli haittasi kyllä selvästi ajamista ja yhden polkijan pyörä lipesikin yhdessä vaiheessa pientareen puolelle kuin äkillinen tuulenpuuska iski. Ilman haavereita kuitenkin selvittiin mutta itse pidin ajamista hiukan tukallisena tuulen takia.

Noin puolessa välissä rupesi tulemaan ongelmia ja voimat rupesivat osoittamaan hiipumisen merkkejä. Ryhmästä tuli tämän seurauksena pudottua mutta vähän ajan päästä näin että takaa tuli kolme muutakin kuskia joita jäin odottamaan ja liityin heidän seuraansa.

Yksi polkijoista oli valitettavasti aika puhki jo, joten ryhmämme vauhti hiipui. Ylämäet olivat tälle kaverille täyttä myrkkyä ja yhdessä vaiheessa hän ja yksi toinen polkija jäikin aika kauaksi. Jatkoin hetken matkaa kolmannen polkijan kanssa, mutta kun huomasimme että kaksi oli pudonnut kyydistä päätimme jäädä odottamaan heitä. Lopulta nämä kaksi muuta polkijaa saivat meidät jälleen kiinni ja ryhmämme oli taas koossa.

Minulla olisi ollut menohaluja kovempaankin vauhtiin ja olin aika innokkaasti kärjessä vetämässä. Vauhti oli kuitenkin aika rauhallista sillä muuten ryhmä olisi hajonnut käsiin. Kun matkaa oli jäljellä ehkä noin 10 km niin päätin lähteä polkemaan omaa vauhtiani ja näin irtosin ryhmästä.

Christianin loppurutistus.

Yksin polkeminen oli kyllä raskaampaa kuin ryhmässä, mutta vauhtini oli kuitenkin vähän kovempaa mitä ryhmämme oli pitänyt. Lopussa tosin voimani alkoivat olla aika loppu ja näin oma vauhtini hidastui aika reilusti. Maalisuoralla innostuin kuitenkin pieneen loppukiriin ja oma mittarini näytti loppuajaksi 2:37:13, matkan ollessa 85,2 km. Keskivauhdiksi muodostui näin 32,6 km/h mikä on hitain keskivauhtini sitten vuoden 2013 Route 300 jossa matkana oli kuitenkin 300 km. Loppusijoitukseni oli 12:s ja aika oli selvästi huonompi kuin viime vuonna joten omasta mielestäni homma meni vähän penkin alle. Viime vuonna pääsin sentään pääjoukossa maaliin ja samaan olisi nytkin pitänyt olla rahkeita. Tiedä sitten oliko mahavaivat vieneet voimat ja kova tuuli viimeistellyt homman mutta aivan putkeen ei nyt mennyt.

Maastopuoli veti runsaasti nuoria.

Harrastesarjan kolmen kärki:

84 km

1. Peter Juselius                                 NCK                                   2:25:53
2. Toni Salojärvi                                 Klaukkala                          2:25:53
3. Alain Bourdon                                RSP/Rauma                       2:26:53

42 km

1. Heikki Roselius                              Cycle Center                      1:30:14
2. Olli Laaksonen                               Kustavin Ahto                    1:41:54
3. Meri-Tuuli Laaksonen                    Kustavin Ahto                    1:41:54

Lisää kuvia tapahtumasta.

Tuloksia:

Nurmijärvi Ajo 

Nurmijärvi GP 

Nurmijärvi MTB 

Seutulan Kierros 2.5.2015

Talviharjoittelun jälkeen oli vuorossa kauden ensimmäinen tapahtuma, sää valitettavasti ei suosinut Seutulan Kierrosta. Viime vuonna tapahtuma oli vain naisille tarkoitettu mutta tänä vuonna niin miehet kuin naisetkin olivat tervetulleita tapahtumaan.

Kuten mainittua niin sää ei ollut paras mahdollinen vaan vettä tuli reippaasti niskaan. Sää oli sen verran kehnoa että mietin kauan osallistuisinko ollenkaan tapahtumaan, mutta lopulta päätin kuitenkin että polkea lähtöpaikalle. Saisihan sitä kuitenkin tehtyä lenkin että ei päivä ihan laiskotteluksi menisi. Matkavaihtoehtona oli yhden kierroksen eli 41 km tai kahden kierroksen eli 82 km urakka.

Pähkäilyni seurauksena oli että tuli vähän kiire ehtiä kisapaikalle ja lopulta olin lähtöpaikalla noin kolme minuuttia ennen lähtöä. Erityisen iso kiitos järjestäjille jotka vielä tässä vaiheessa kelpuutti minut mukaan ja sain kuin sainkin itseni ilmoitettua mukaan matkalle.

Kärkiporukka lähti heti kunnon vauhtiin ja huomasin että tänään ei ollut mitään jalkaa roikkua siinä vauhdissa mukana. Poljin vähän aikaa yksin ja huomasin että takaa tuli kaksi pyöräilijää, mies ja naispolkija. Liityin sitten heidän seuraansa ja näin etenimme kohti Köningstedt kierrosta. Tässä tulikin ongelmia sillä reittimerkinnät puuttuivat yhdestä risteyksessä joten ajoimme ohi.

Huomasimme kun tulimme Härmeenlinnanväylälle että nyt tuli mentyä vähän väärin.

Löysimme kuitenkin nopeasti oikealle reitille ja näin matka pääsi jatkumaan. Joku opaskyltti näytti vähän minne sattui ja näin ajoimme vähän pitkäksi yhden toisenkin risteyksen. Kun tulimme takaisin Riipiläntielle niin tämän jälkeen ei enää tapahtunut eksymisiä.

Kolmen koplamme eteni rauhallista vauhtia ja sadetta tuli niskaan koko matkan aikana. Mietin matkan aikana että onneksi tuli ilmoitettua vain lyhyelle matkalle, 41 km tässä säässä tulisi olemaan aivan tarpeeksi. Vaikka poljimme erittäin rauhallista vauhtia niin lopussa onnistuimme kuitenkin saamaan muutaman muun polkijan kiinni.

Maalissa jäin sitten juttelemaan muutaman tuttujen naamojen kanssa, kovin kauan en kuitenkaan viitsinyt jäädä paikoille sillä olin reissusta ihan läpimärkä ja vielä olisi edessä 17 km siirtymä kotiin. Kotona olikin sitten lämmin sauna odottamassa, ja pakko myöntää että se tuli kyllä tarpeeseen.

Maalissa oli märkä olo.

 Loppuaika 41 km matkalle oli 1:22:11 ja viides sija, tosin mukana ei ollut luin 7 kuskia tälle lyhyelle matkalle.

Lyhyeen matkan voittajan aika oli 1:13:05 joten jos tosissaan olisi tullut ajettua niin olisi ollut huomattavasti lähempänä.

Päämatkan eli 82 km voiton vei CCT:n Niki Birling ajalla 2:14.05.

Kaksi kierrosta tässä säästä olisi kyllä ollut aivan liikaa minulle, jos sää olisi ollut parempi niin sitten olisi ollut toinen asia. Ikävä asia järjestäjille että keli sattui olemaan näin huono, muuten olisi varmasti ollut enemmän polkijoita viivalla. Tosin ajankohtakin on aika aikaisin keväästä, joten keli on muutenkin vähän vilpoista vielä.

Kaiken kaikkiaan voi sanoa että sateinen reissu mutta jos ensi vuonna on parempi keli niin varmasti taas mukana. Pientä reittisekoilua lukuun ottamatta järjestelyt toimivat oikein hyvin ja olihan se reittikin oikein hyvä.

Lopputulokset:

41 km

1. Heikki Roselius                CCT                                    1.13.05

2. Janne Hallikainen             ACT                                    1.13.05

3. Aliisa Priha                       CCT                                    1.22.11

82 km

1. Niki Birling                      CCT                                    2.14.05

2. Santeri Syrjä                    Finnfalz – Rush Racig         2.17.16

3. Lasse Huovilainen            CCT                                    2.17.16

Täydelliset tulokset löytyvät täältä