Route 300 17.8.2013

Seuraavaksi matka vei kohti Turkua ja tällä kertaa oli vuorossa vähän pidempi reissu. Päivää ennen Myllyn Pyöräilyä järjestettiin myös Route 300-niminen tapahtuma jossa matkana oli 300 km. Innokkaimmat saivat vielä osallistua puoleen hintaan seuravana päivänä poljettavaan Myllyyn.

Matka kohti Turkua alkoi jo perjantaina ja luvassa oli yöpyminen Sokos hotellissa. Hotelli oli kaikin puolin oikein mukava. Pikkaisen jännitti sillä näin pitkää matkaa en ollut ennen yhteen putkeen polkenut. Pisin matka ennen tätä oli ollut Myllyn Pyöräilyn 240 km, mutta nyt matka oli 300 km ja sää oli aika epävakaa. Mukavasti hotellissa nukutun yön jälkeen kello herätti aivan liian aikaisin omasta mielestäni ja olisin hyvin voinut vielä jäädä nukkumaan. Kello näytti 6:00 ja ulkona oli vielä pimeää. Erityiskiitos hotellille siitä että se sai järjestettyä oman aamupalani pienessä pussissa jonka pystyin noutamaan vastaanotosta ennen kuin hotellin virallinen aamupala alkoi.

Tapahtuman lähtöaika oli klo 8, mutta halusin olla hyvissä ajoin starttipaikalla, joten olin jo vähän klo 7 jälkeen paikalla. Paikalla oli jo pieni jono jonottamassa numerolappua, ja itsekin sellaisen sain vähän ajan päästä. Sää oli vielä tässä vaiheessa aivan hyvä.

Liikkeelle lähdettiin vauhtiryhmien mukana, ryhmiä oli 25km/h – 34km/h , itse lähdin liikkeelle 34 ryhmän mukana.

Alkumatka meni hyvin vaikka vauhti olikin vähän odotettua nopeampaa. Kuitenkin tuntui ihan hyvältä ja sääkin oli vielä ihan hyvä. Ennusteet olivat luvanneet sääksi epävakaista mutta oli vaikeata sano tulisiko sitä sadetta vai ja kuinka paljon. Noin 100 km jälkeen alkoi tapahtua, ensin sää muuttui huonommaksi ja lopulta sitä sadetta alkoi tulla. Huomasin että olin varustautunut vähän väärällä vaatetuksella, siis aivan liian kevyesti, ainakin kun oli kyse sadesäästä.

Vaatteet kastuivat hitaasti mutta varmasti, eivätkä ne päässeet kuivumaan missään vaiheessa koska vesisade vain yltyi. Sadetakki olisi ollut erittäin hyvä olla mukana tällä kertaa mutta tietysti olin ottanut riskin ja jättänyt sen pois. Ennen lähtöä olin ajatellut että sateen sattuessa se olisi vähäistä, niin ei ehtisi tulla kylmä. Huomasin nopeasti että olin ollut erittäin väärässä…

Kun mittari näytti että matkaa oli jäljellä 100-70 km, niin matkantekoni oli erittäin vaikeata. Ryhmän vetäjä tuli tässä vaiheessa jo sanomaan että ehkä oli parasta että jäisin lämmittelemään seuraavalle huoltopisteelle. En millään olisi halunnut jättäytyä porukasta mutta jouduin toteamaan että kroppani oli niin kohmeessa että en pystynyt enää polkemaan ryhmän mukana.

Onneksi seuraava huoltopiste oli paloasema joten pääsin sisälle hörppimään lämmintä kahvia ja vähän kuivattelemaan.

Kun 34-ryhmä teki lähtöään niin kerroin vetäjälle että jäisin pois ryhmästä ja liittyisin takaa tulevaan ryhmään, näin sain rauhassa jäädä huilaamaan ja yrittää saada itseni siihen kuntoon että pääsisin maaliin asti.

Join reippaasti lämmintä kahvia ja soppaa sillä välin kuin lisää ryhmiä saapui huoltopisteelle. Lopulta 30 km/h-ryhmä teki lähtöään niin päätin että nyt olin taas siinä kunnossa että polkemisesta tulisi jotain.

Liityin ryhmän mukaan ja huomasin että lepo oli tehnyt tehtävänsä ja nyt meno tuntui taas energiseltä ja hyvältä. Vielä oli tosin matkaa jäljellä ja sadetta tuli niskaan vaan entistä enemmän.

Meno kuitenkin maistui ja matka eteni, muutama huoltopiste oli vielä jäljellä jotta saatiin juomatäydennystä.

Loppumatka menikin yllättävän hyvin ja innostuin itse ryhmän keulille vetohommiin. Lopulta päästiin perille viimeiselle huoltopisteelle, vielä ei oltu maalissa mistä lähettiin mutta loppupätkä tulisi olemaan rauhallista siirtymää läpi Turun keskustan.

Sateen piiskatessa ajajia saapui ryhmämme lopulta maaliin, väsyneinä, märkinä mutta onnellisina.

Tunnelma maalissa oli kyllä helpottava, lopultakin urakka oli ohi ja mittari näytti ajoajaksi 9 tuntia ja 36 minuuttia, tähän vielä kaikki tauot päälle. Onneksi hotellille ei ollut pitkä matka ja sinne tulikin suunnattua suhteellisen nopeasti kun maaliin olin päässyt. Äkkiä vain märät vaatteet pois ja nopeasti lämpimään saunaan, sauna ei muuten ole koskaan tuntunut niin hyvältä, kuin taivas maan päällä.

Ruokakin maistui oikein hyvältä ja hyvin nukuttujen yöunien jälkeen sitä alkoi pikku hiljaa palautua rääkistä.

Loppupäätelmänä voin todetta että tapahtuma oli erittäin hyvin järjestetty ja ajo oli ryhmässä erittäin siistiä, siitä iso kiitos loistaville vetäjille.

Säälle ei valitettavasti voi mitään ja nyt sattui osumaan vähän märempi ilma kohdalle, kuitenkin tapahtumasta jäi todella hyvät fiilikset ja aurinkoisessa säässä sitä olisi varmaan tullut pysyttyä 34-ryhmän mukana. Loppupelissä sillä ei kuitenkaan ole väliä missä ryhmässä sitä tuli maaliin, pääasia että lopputunnelma oli erittäin positiivinen ja siinä tapahtuma onnistui täydellisesti.