Vuelta Vantaa 20.7.2014

Upea ja lämmin sää oli heti aamusta ja päivästä näytti tulevan erittäin lämmin, täydellinen päivä pyöräilylle. Oli vuorossa kolmatta kertaa järjestettävä ACT:n oma kotikisa Vuelta Vantaa.
Reitti oli pysynyt miltei samana kuin edellisenä vuonna, pari kilometriä oli tullut lisää joten nyt päämatkan pituus oli 102 km, lyhyemmät matkat olivat 52 km ja 27 km.
Poljin 18 km siirtymätaipaleen kisapaikalle ja paikalla oli jo melkoinen vilske, klo 11 lähtöön oli vielä aikaa reilu 40 minuuttia.

Porukkaa oli mukavasti paikalla ja monella oli jo alkulämmittelyt menossa, joten ei kuin numerolappu kylkeen ja jalat lämpöisiksi. Kellon lähestyessä yhtätoista oli lähtöviivalle kertynyt hieno pitkä rivi kovakuntoisia pyöräilijöitä. Vueltan reitti on aina ollut nopea ja jo lähtölistaa katsoessa oli selvää että paikalla oli kovatasosta polkijaa joten pääjoukon vauhti tulisi olemaan reipas.

ACT:n polkijat odottamassa lähtöä.

”Ajakaa!” käsky kajahti ilmoille ja runsaslukuinen pyöräilijäjoukko säntäsi matkaan.
Heti alussa vauhti kiihtyi 50km/h tienoille ja letka meni pienempiin osiin. Itse jäin lähdössä vähän pääjoukosta eikä ollut jalkaa saada enää porukan peräpäätä kiinni, yksi vierellä polkenut englantilainen totesi osuvasti että myöhästyttiin junasta. Vaikka olisin päässyt porukan perälle roikkumaan niin en olisi kyllä pysynyt porukan kyydissä, tällä kaudella ei ole vauhti riittänyt alkukiihdytyksiin ja pääjoukonvauhtiin. Pääjoukko pitikin tässä tapahtumassa hurjaa vauhtia ja huomasi että paikalla oli Elite-tason kuskeja koska keskivauhti oli pääjoukolla ensimmäisen kierroksen jälkeen noin 42 km/h.

Pääjoukko Palojoen mäessä.

Pääjoukosta jäämisen jälkeen oma ajo sujui rauhallisesti, kuten normaalisti niin nopeasti isompi ryhmä tuli takaa ja tähän ryhmään tuli sitten liityttyä mukaan.
Ryhmän vauhti oli alussa hyvää mutta pikkuhiljaa vetohaluisten vähyys alkoi näkyä ja ryhmän vauhti hiipui. Pikkuhiljaa ryhmän perälle oli kertynyt enemmänkin polkijoita, loppua kohden ryhmän koko oli jo aikamoinen. Pari muuta ACT polkijaa saatiin matkan aikana kiinni ja lopulta suurin osa ACT tiimistä ajoi tässä ryhmässä.

Mukana oli myös nojapyörä jonka meno oli näin rentoa.

Ensimmäisen kierroksen lähestyessä loppua alkoi taivas tummeta ja salamoita näkyä horisontissa, ei kestänyt kauan niin sadepilvet oli jo saavuttanut meidät ja vettä alkoi satamaan oikein kaatamalla.
Oli suuria vaikeuksia edes nähdä eteensä kuopista puhumattakaan kun tiet lainehtivat veden vallassa.
Sateet olivat kuitenkin aika paikallisia ja kohta taas edessä oli kuivempaa tietä.
Toisen kierroksen aikana ennen Hyrylää vettä tuli jälleen reippaasti niskaamme ja tässä vaiheessa itselläni oli välillä suuria vaikeuksia löytää hyvä ajorytmiä.

Lopussa menin tekemään vähän vetotöitä että ei mene ihan peesailuksi koko ajo, koitin lopussa polkea vähän kovempaa mutta jalkaa ei ollut enää mihinkään järkevään, joten tulin porukan kanssa rauhallisesti maaliin. Loppuaika oli 2:46:11 ja sija oli 85 miesten sarjassa jossa oli 192 polkijaa, keskivauhti oli 37 km/h mikä oli vähän kovempaa kuin viimevuonna, joten olin ihan tyytyväinen lopputulokseen.

Kokonaiskisan voittaja ratkesi lopussa pääjoukosta irtilähteneen ryhmän kesken ja voiton vei lopussa nuori Joni Kanerva Porvoon Akilleksesta ajalla 2:27:19 joten reipasta vauhtia on porukka pitänyt.
Miesten sarjan toinen oli Finnfalz-Rush Racing:in Stefani Urmas ja viime vuonna vielä ACT:ssä polkenut Lasse Huovilainen joka edusti nyt CCT:tä oli kolmas.
ACT:n paras polkija oli seitsemäksi sijoittunut Teemu Törmälä ja naisten sarjassa Michaela oli hienosti kolmas AHH Cycling Teamin Maija Syrjän ja Kaupin Kanuunoiden Taru Harrisonin jälkeen.
Lyhyemmän 52 km reitin suoritti nopeinten Viron Ylo Kuljus ja naisista nopein oli Päivi Nurminen.

Tapahtuman jälkeen oli maalissa tarjolla niin juomista kuin syömistäkin. Erikoisempana ohjelmanumerona oli tarjolla myös samba esitys.

Tulokset: http://www.tulospalvelu.profiili.fi/SIRA_Files/downloads/SAAPUNEET/2014/vantaa_20.7.htm

Royal Pyöräily 13.7.2014

Oli vuorossa Royal Pyöräily Lahdessa, jo aamusta oli selvä että tästä tulisi lämmin päivä.
Tiesin edellisistä vuosista että reitti on sekä pitkä että vaativa ja lopussa olisi ihan tarpeeksi mäkiä.
Viime vuonna ajo oli sujunut erittäin hyvin ajalla 3:37 keskinopeuden ollessa 36,2 joten tavoitteena oli saavuttaa samanlainen aika tänäkin vuonna.

Osallistujia oli ennätys paljon paikalla, ennakkoilmoittaneita oli 400 ja jälki-ilmoittaja oli varmasti myös kiitettävästi.
Royal ajolla on syystäkin hyvä maine pyöräilypiireissä ja tänäkin vuonna tapahtuma oli loistavasti järjestetty niin parkkipaikkojen kuin pukuhuoneiden ja wc:n osalta.
Maalissa odotti myös pullaa, tuoremehua, energiajuomaa, kahvia, soppaa ja leipää mutta ensin oli poljettava ihan kunnioitettavat 130 km tai 50 km.

Lähtöalueella näkyi paljon tuttuja naamoja joten luvassa oli taas reipasvauhtinen ajo, jos vaan vauhdissa pysyy mukana. Omalta osaltani pääjoukko häipyi pian saattoajon jälkeen mutta sen jälkeen muodostui mukava joukko joka piti ihan hyvää vauhtia yllä.
Tämä joukko oli suhteellisen iso ja jossain vaiheessa huomasin että se meni poikki joten tuli pikkaisen kiire ottaa karkulaisjoukko kiinni. Kiinniajo kuitenkin onnistui ja joukko oli nyt paljon pienempi mutta vauhti oli samalla kovempi. Tässä vaiheessa keskinopeus näytti 36 joten kaikki näytti hyvältä ja voimiakin oli hyvin jäljellä.

Matka oli kuitenkin pitkä ja ollessani lähellä kärkeä huomasin että joukossa oli enää neljä muuta kuskia. Omatkin voimat rupesivat vastatuulessa loppumaan ja lopulta kadotin kosketuksen näihin neljään muuhun. Vauhdillisesti ero ei ollut kuitenkaan suuri ja näin heidät kokoajan edessäni ja ajattelin että voisin vielä koittaa ajaa heidät kiinni. Myöhemmin ajatelleen tämä oli yksi suurimpia virheitä mitä tein. Lopputulos ei tuottanut hedelmää mutta omia voima kului turhaan.

Yksin ajellessani matkaa oli vielä 60 km maaliin mutta lopulta tuli ryhmä takaa johon pääsin liittymään.
Tässä ryhmässä menikin sitten jonkun aikaa vaikka jaloissa rupesi jo tuntumaan matkan rasitus. Juomakin rupesi vähenemään uhkaavasti ja helle ei antanut armoa.
Ajellessamme näin että meidän takaa ilmestyi suuri joukko joka paljastui 35 keskinopeusryhmäksi.
Iso ryhmä ohitti meidät ja sulauduimme tähän joukkoon.
Iso ryhmä kuitenkin tuotti huomattavan määrän jojo liikettä ja olin ajautunut porukan hännille. Matkaa maaliin oli 15 km, normaalisti olisi ollut vielä mahdollista kiriä porukka kiinni mutta jalkani olivat aivan loppu, seinä oli tullut vastaan ja samalla kun näin ryhmän ajavan horisonttiin iski masennus ja epätoivo. Tavoite aika ei tulisi ainakaan onnistumaan ja nyt oli lisäksi köröteltävä yksin maaliin asti.


Onneksi sentään en joutunut ihan yksin ajamaan vaan yhdelle Akilleksen ajajalle oli myös iskenyt seinä vastaan ja edessä näkyi toinenkin kuski.
Kolmen koplamme ajeli hitaasti kohti maalia viimeiset 15 km ja lopussa mäet tuntuivat huomattavan raskailta. Maaliin kuitenkin päästiin ja kuten alussa mainitsin niin juotavaa ja syötävää oli maalissa tarjolla.

Aika oli lopputuloksissa 3:48 ja vaikka aika oli huomattavasti huonompi kuin viime vuonna niin pitää kuitenkin olla tyytyväinen että maaliin pääsi ja ilman haavereita.

Royal Pyöräilyn loppukirikamppailu.

ACT:n osalta kisa meni erittäin hyvin ja lopussa erittäin tiukan kirikamppailun jälkeen ACT:n Juha Parviainen oli kolmas Haanaja RK:n Viljar Kuljuksen ja TuUL:n Veli-Pekka Laineen jälkeen.
Myös lyhemmällä 50 km matkalla ACT:llä oli vahva edustus. Michaela Åvall nappasi naisten sarjan voiton ja myös muut ajoivat hyviä sijoituksia.
Seuraavaksi onkin sitten vuorossa ACT:n oma kotikisa kun viikon päästä on vuorossa Vuelta Vantaa.

Lisää kuvia tapahtumasta löytyy täältä

Tulokset 130 km
Tulokset 50 km