Pirkan Pyöräily 8.6.2014

Samaan aikaan kun moni ACT tiimistä oli  Porvoossa jossa kilpailtiin perinteisessä ja kunniakkaassa Porvoon ajossa tai Keravalla missä poljettiin metsässä niin oma matkani suuntasi Tampereelle.
Luvassa oli tämän kesän pisin rupeama ja matkana oli tuttu ja turvallinen 217 km. Poikkeuksena tänä vuonna matka vei Tampereelle jo päivää aikaisemmin ja luvassa oli yöpyminen hotellissa.

Hotelliksi oli valikoitunut uusi Cumuluksen hotelli Rautatienkadulla.
Hotelli oli kaikin puolin erittäin mukava ja ainoa harmi oli että johtuen seuraavan aamun aikaisesta herätyksestä en ehtisi nauttimaan hotellin runsaasta buffet aamiaisesta. Onneksi oli mahdollisuus saada pienempi aamupala jonka sain noutaa klo 5 aamulla.
Aamupalan jälkeen olikin vuorossa siirtyminen tapahtumapaikalle.
36 km/h keskinopeusryhmän lähtö oli määrä olla klo 7.30 ja edessä olisi koko päivän kestävä urakka.

Kyseessä oli viides kerta kun osallistuin tähän tapahtumaan mutta näin nopeassa ryhmässä en ollut aikaisemmin polkenut, joten vähän jännitti miten sitä tulisi jaksamaan koko matkan tässä vauhdissa.
Kauden muuta ajot olivat kuitenkin menneet erittäin hyvin joten se valoi uskoa että myös tämä matka pitäisi onnistua aivan hyvin tässä vauhdissa.

Kaupin Kanuunat ovat tunnettuja hyvästä vetotyöskentelystään ja näin oli myös tällä kertaa.
Alussa veto oli suhteellisen rivakkaa mutta mäet mentiin erittäin rauhallisesti ja ryhmä ajoi aika kurinalaisesti.

Itse päätin pysyä ryhmän hännillä ja tarvittaessa jättää vaikka turvaväli ryhmään jos ryhmän ajo vaikuttaisi liian villiltä.
Vaikka tapahtumassa ei ole ajanottoa niin olin aikaisempina vuosina kuitenkin nähnyt muutamia kolareita ja halusin välttää niitä viimeiseen asti koska kausi oli vasta alkamassa ja kyseessä oli vain tällainen "hupi-ajo".

Matka eteni hyvin ja keli lämpeni hyvää vauhtia. Omalta osaltani matka meni erittäin kevyesti porukan hännillä aina viimeiseen huoltoon asti.
Johtuiko sitten kuumuudesta vai mistä mutta viimeisen huollon jälkeen jalka tuntui paljon raskaammalta kuin ennen sitä. Kilometrit tuntuivat vähenevän entistä harvemmin mitä pidemmälle polki.

Huomasin kun tarkkailin muita polkijoita edelläni että myös muilla vaikutti jalka alkavan painaa, loppua kohden kun matkaa maaliin oli ehkä noin 30 km niin yhtäkkiä näin yhden edellä polkevan joutuvan väistämään ojaan. En nähnyt tarkkaan tilannetta mitä edellä tapahtui, oliko kyseessä pieni kosketus vai mikä mutta onneksi kaveri oli sen verran taitava että onnistui pitämään pyörän pystyssä ja palamaan takaisin ryhmään.

Viimeiset kilometrit tuntuivat kyllä erittäin pitkiltä niin kuin ne ovat tuntuneet joka vuosi kun matka on ollut näin pitkä.
Lopussa maali eli Tampereen jäähalli kuitenkin näkyi ja oli mahtava tunne polkea maaliin yleisön taputtaessa ja selostajan hehkuttaessa.
Yksi itselleni asettamista tavoitteista pyöräilyn parissa oli jälleen täyttynyt.

Lisää kuvia Pirkan Pyöräily 2014